Kuuslahden pähkinäpensaslehto on Kaarinan kaupungin kätketty metsäaarre
Kuuslahden pähkinäpensaslehdosta tuli luonnonsuojelualue METSO-ohjelman rahoituksella vuonna 2021. Tällä päätöksellä turvattiin luonnon monimuotoisuutta niin lehtojen kuin kangasmetsän ja metsäisen kallion, jyrkänteen ja louhikon osalta. © Anni Himberg
Kuusiston saaressa oleva tie kapenee ja mutkittelee kohti Kaarinan Kuuslahden rantaa. Täältä löytyy yksi kaupungin METSO-kohteista, jota pidetään alueelle ainutlaatuisena.
”Tämä on puhdas pähkinäpensaslehto, ja täällä kasvavat pähkinäpensaat ovat isoja. Vaikka ei olisi erityisen luonto-orientoitunut, tämän erikoisuuden kyllä huomaa”, Kaarinan kaupungin viheraluepäällikkö Terho Marttila ja ympäristöbiologi Emmi Ikäheimo toteavat.
Pähkinäpensaikolla tarkoitetaan luonnostaan muodostunutta aluetta, jossa kasvaa vähintään kaksi metriä korkeita tai leveitä pähkinäpensaita yhtenäisinä tai lähekkäisinä ryhminä, vähintään 20 yksilöä hehtaarilla.
Kuuslahden pähkinäpensaslehto kattaa 5,4 hehtaaria ja sijaitsee asuinalueen ja kuntoradan läheisyydessä. Varsinainen pähkinäpensaslehto sijaitsee alueen pohjoispuolella, kallio- ja jyrkännealueen alapuolella. Pohjois- ja länsipuolelta löytyy runsaasti myös lehtipuita, kuten haapaa, rauduskoivua, tammea ja metsälehmuksia. Jyrkällä kallioalueella kasvaa pääasiassa vanhaa kuusta ja kilpikaarnamäntyjä puuston ollessa luonnontilainen.
”Noin puolet lehtoalueesta on hoidettu hoitohakkuilla jossain vaiheessa ennen luonnonsuojelualueen perustamista, joissa kuusta on poistettu pähkinäpensaan kasvun edistämiseksi. Näin on toimittava jatkossakin, sillä kuusettuminen etenee koko ajan. Hoitosuunnitelmaa alueelle ei ole vielä laadittu ja toinen vaihtoehto olisi hakea poikkeuksia luonnonsuojelumääräyksistä”, Ikäheimo ja Marttila kertovat.
Pähkinäpensaslehto on helppokulkuinen ja silmiinpistävän siisti, sillä lahopuut puuttuvat.
”Lahopuuta ei ole jätetty, kun hoitotoimenpiteitä on viimeksi tehty. Siihen pitää jatkossa kiinnittää huomiota”, Marttila lisää.
Syksyinen lehto on yhä vihreä pähkinäpensaiden ansiosta, mutta esimerkiksi siellä kasvavaa syylälinnunhernettä on turha yrittää löytää tähän aikaan vuodesta lehtien joukosta. Marttila tutkii lahonneita pähkinäpensaan runkoja toivoen löytävänsä pähkinäkäävän. Kääpä jää löytämättä, mutta alueelta on tavattu toinenkin erikoisuus.
”Täältä on tehty havaintoja silmälläpidettävästä mustamahlasesta vajaa 20 vuotta siten. Mustamahlanen on kukkakärpänen", Ikäheimo opastaa.
Kaarinan kaupungin ympäristöbiologi Emmi Ikäheimon ja viheraluepäällikkö Terho Marttilan mielestä Kuuslahden pähkinäpensaslehto on ainutlaatuinen kohde. ”Näin isoa pähkinäpensaslehtoa ei ole toista alueellamme.” © Anni Himberg
Kaarinan kaupungilla on neljä METSO-ohjelmassa suojeltua aluetta
Kuuslahden pähkinäpensaslehdon matka METSO-kohteeksi alkoi vuonna 2021, kun kaupunki teetti Varsinais-Suomen Luonnonsuojelupiirin metsäjaoksen kanssa selvityksen kaupungin METSO-kelpoisista metsistä. Myöhemmin samana vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskus teki kaupungin aloitteesta tarjoukset viidestä uudesta METSO-kohteesta, josta neljä kohdetta suojeltiin, mutta yksi muuna kuin METSO-kohteena. Kesäkuussa 2021 kaupunki haki Kuuslahden kohteelle luonnonsuojelualueen perustamista.
Kaupungilla on Kuuslahden pähkinäpensaslehdon lisäksi kolme muuta METSO-kohdetta: vuonna 2015 perustettu Linnavuoren luonnonsuojelualue sekä vuonna 2021 perustetut Hovilan metsän luonnonsuojelualue ja Kaarinan perintömetsän luonnonsuojelualue. Kohteilla on erittäin tärkeitä luonnonsuojelullisia arvoja ja merkittäviä elinympäristöjä sekä uhanalaisten lajien esiintymiä. Kaupunki kartoittaa parhaillaan useiden metsätalouskäytössä olevien metsäpalstojensa METSO-arvoja. Kartoitettavia metsäpalstoja on yhteensä 419 hehtaaria.
”Selvitämme kohteiden luontoarvoja, jotta ne voidaan huomioida metsänhoidossa. Kaarinassa on tehty paljon suojelutöitä viimeisten 15 vuoden aikana, ja meillä on suojeltuja metsäkohteita yhteensä noin 87 hehtaaria”, Ikäheimo ja Marttila kertovat.
Kun kaupunki tai kunta suojelee metsäänsä METSO-kohteena, se on jo prosessina erilainen kuin yksityisen metsänomistajan kanssa. ”Yksityinen saa isomman korvauksen suojelusta. Kaupunki tai kunta ei tekisi taloudellista voittoa myöskään talousmetsästä vaan kaavoituksesta. Kaavoituksen voima on vahva", Marttila sanoo. © Anni Himberg
Teksti: Anni Himberg