Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden elinympäristöt

Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsät ovat maassamme hyvin harvinaisia ja monet kohteista ovat luontaisesti pienialaisia. Näiden kallioiden erikoistyyppien lajisto poikkeaa muiden kallioiden ja metsien lajistosta. Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden kohteiden tunnistaminen voi olla maallikolle haastavaa.

Kalkkikallioiden maaperän alhainen happamuus tekee niistä runsasravinteisia ja siksi eliölajisto on usein monipuolista. Kalkkikallioilla ja kalkkilohkarealueilla huomattava osa kasvillisuudesta on ns. kalkinvaatija- ja kalkinsuosijalajeja. Kalkkikallioilla on avoimia ja valoisia elinympäristöjä, kuten kallioketoja, sekä erilaisia puustoisia elinympäristöjä kuten kuivia ja tuoreita lehtoja. Myös varjoisat, latvukseltaan sulkeutuneet havumetsät ja kallion kosteat seinämäpinnat ovat kalkkiympäristöissä viihtyvälle lajistolle tärkeitä elinympäristöjä. 

Ultraemäksiset kalliot – lähinnä ns. serpentiniittikalliot – ovat ravinnetaseeltaan poikkeuksellisia paikkoja. Niiden kasvillisuus on usein niukkaa ja poikkeaa yleensä lajistoltaan ympäristöstään selvästi. Myös puusto kasvaa ultraemäksisillä kallioilla usein kituliaasti.

METSO-kohteiksi sopivat kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden elinympäristöt

  • Kalkkikallioiden ja kalkkilohkarealueiden puustoiset ja avoimet elinympäristöt, joissa on kalkkia suosivia tai vaativia lajeja
  • Kalkkialueiden luontaisesti kalkkivaikutteiset lehdot ja kangasmetsät sekä niihin liittyvät kosteikot
  • Ultraemäksiset serpentiniittikalliot, serpentiniittikankaat, -lohkareikot ja -soraikot sekä niihin liittyvät muut elinympäristöt, joissa on ultraemäksisille alueille ominaista lajistoa

Luonnonhoitokohteina METSOon sopivat kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden elinympäristöt

  • Ihmisen muuttamat tai kasvillisuudeltaan umpeen kasvaneet kalkkialueiden ja ultraemäksisten maiden elinympäristöt

Esiintyminen

Kalkkikiviesiintymiä on paikoin koko maassa, mutta runsaimmat esiintymisalueet ovat keskittyneet Lounais-Suomeen, Pohjois- Savoon, Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Pohjanmaalla Kiimingin seuduille, Kainuun vaarajaksolle, Tornion ja Tervolan seudulle (ns. Lapin kolmio), Pohjois-Kuusamoon, Kittilään sekä Pelkosenniemen ja Sallan seuduille.

Ultraemäksiset serpentiniittikalliot ovat hyvin harvinaisia. Kohteet painottuvat Itä-Suomeen ja Keski-Lappiin.