178 hehtaaria METSOon Konnevedellä Asta-myrskyn tuhojen jäljiltä

Astan päivä kesällä 2010 ei koskaan unohdu konneveteläiseltä Matti Rossilta. Järkytyksen syynä on kaikkien aikojen myrskyn aiheuttamat tuhot Rossin metsissä. Erityisesti Rossia harmittaa siksi, että myrskyn tuhoamat metsät oli juuri saatu harvennushakattua tosi hyvään kuntoon.  Rossi oli suunnitellut, että hänen kaksi lastaan saavat kumpikin noin 200 hehtaarin hyvin hoidetun metsän taloutensa turvaksi.  Mutta, toisin kävi: 40–50-vuotias männikkö meni nurin yhdessä hetkessä.

- Myrsky tuli mäen takaa ja painoi puuston poikki, suurelta osin noin 1,5 metrin korkeudelta ja viskeli männynrungot ympäriinsä. Näky oli murheellinen, kertoo Matti Rossi.
Matti Rossi on maanviljelijä, joka poikansa kanssa pyörittää kone- ja saha-alan monialayritystä Konneveden alueella. Rossin suvun juuret ulottuvat Konneveden metsiin aina 1700-luvulle, jolloin kantatila on perustettu. Tila on ollut alun perinkin kiitettävän kokoinen ja on edelleen, vaikka seitsemän sukupolvea on sitä jakanut. Nyt tuhoutuneen alueen Rossi osti muilta metsänomistajilta.

 

-    Hiukan laskeskelin, että miten paljon olisi tarvittu euroja 30 vuoden aikana, jotta aukko olisi saatu uudistettua, kertaa Rossi shokin jälkeisiä tunnelmia:
-    Miten voisin perinnöksi metsästä antaa aukon tyttärelleni? Mistä se työvoima otettaisiin, joka raivaisi metsän ja tekisi uudistustyöt?

Rossin laskelmat näyttivät siltä, ettei raivauksiin kannattanut lähteä. Järkevästi ei voinut käsissä pitää niin suurta avohakkuualuetta, vaan piti keksiä muita keinoja metsän pelastamiseksi.

-    Minua on hiukan harmittanut, kun olen kuullut kuinka valtio ennallistaa metsiään. Että kaadetaan puita metsiin lahoamaan. Kun muistin tämän, soitin ELY-keskukseen ja kerroin, että nyt minun metsässäni olisi kaatuneita puita tarjolla, kertaa Matti Rossi ensikontaktia Keski-Suomen ELY-keskukseen.

Neuvottelut käytiin hyvässä hengessä. Lopputuloksena myrskyn jäljiltä kaatunut, pinta-alaltaan laaja, 178 hehtaaria, ja sijainniltaan erinomainen metsä myytiin METSO-ohjelman kautta valtiolle.

Vaikka myrsky pyyhkäisi Konnevedeltäkin kolmanneksen alueen metsistä nurin, kovin moni ei ole päätynyt suojeluvaihtoehtoon. Muutamia suojelukaupat tehneitä metsänomistajia Konnevedeltäkin kyllä löytyy, mutta Rossin lähes 180 hehtaarin METSO-sopimus on pinta-alaltaan kunnan suurin.

Alue tulee olemaan tulevaisuudessa oikea ötököiden temmellyskenttä, joten hyönteistutkijat ja lähellä sijaitseva Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasema, saavat läheltä hyvän kohteen seurata alueen muuttumista.

Keski-Suomen ELY-keskuksen Piia Siitonen neuvotteli Rossin kanssa kanssa METSO-sopimuksen:
- Nyt suojeltu alue täytti METSO-kriteerit ja se on tulevaisuudessa mielenkiintoinen alue, jossa yhdistyy runsaslahopuustoisuus ja luonnonmukaisesti, ilman muokkausta, istutusta tai kylvöä syntynyt nuori taimikko.

Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen dosentti Atte Komonen on jo tänä kesänä perustanut ekologian kenttäkurssilaisten kanssa alueelle koealoja hyönteistutkimuksiin.
- Kohde toimii oivana opetuskohteena. Esimerkiksi juuripaakkuineen kaatuneet puut paljastivat kivennäismaan, jossa alkaa kasvillisuuden primaarisukkessio; paljastunut kivennäismaa on myös puuston luontaisen uudistumisen kannalta tärkeä.

Vuosi myrskyn jälkeen Rossin havainnot metsästä kertovat, että metsälinnut pesivät kuten ennenkin. Hirvet ovat oppineet kulkemaan myrskytuhon suuntaisesti. Kovan lumitalven jälkeen rungot ovat painuneet lähemmäs maata ja pikkuhiljaa puut alkavat maatua, kertoo Rossi viime aikojen havaintoja.

Rossilla ei ole mitään kielteistä sanottavaa METSO-ohjelmasta. Hänen mukaansa METSOn vapaaehtoisuus on sen vahvuus.

- Tässäkään metsässä ei ole ollut kaavaa, jossa määrättäisiin alue suojeltavaksi, vaan päätös oli metsänomistajan tahdon mukainen.

Rossi myös korostaa, että hän itse otti yhteyttä ELY-keskukseen. Metsätalouden kannattajana hän näkee, että METSO on yksi mahdollisuus muiden joukossa ja siellä missä suojelu on järkevää, METSOa kannattaa käyttää.