Euroopan mestari Hannu Siitonen teki arvovalinnan METSOn hyväksi

Parikkalalainen luontokuvaaja, keihäänheiton olympiahopeamitalisti ja Euroopan mestari Hannu Siitonen on nyt liittynyt satojen METSO-sopimuksen tehneiden metsänomistajien joukkoon. Hänen kotitilansa 2,7 hehtaarin metsäalueen sopimus allekirjoitettiin syyskuussa 2014. Alue on suojeltu pysyvästi.

Metsään kuuluu täysin luonnontilainen puro-alue, vanhaa kuusimetsää ja valtavia kuusia  eli alue jota Siitonen kutsuu kanahaukkametsäksi. Lisäksi on kosteikkoalue, jossa kasvaa koivua ja pihlajaa sekä liito-oraville sopivia, isoja haapoja. Puut ovat saaneet kasvaa, sillä Hannu Siitosen mukaan metsässä ei ole ainakaan 40 vuoteen tehty mitään.

METSO käynnistyi  metsäkävelyllä. Siitonen vietti aikaa tietokoneella ja tutki valokuvia jotain projektia varten, kunnes oli pakko päästä välillä metsään. Kävelyllä hän näki kolme liito-oravaa ja tajusi, että jotain pitää tehdä. Siitonen soitti seuraavana päivänä ELY-keskukseen, josta luvattiin tulla katsomaan kohdetta paikan päälle.
- Sanoivat, että tämä on keskimääräistä parempi  kohde.

Jo ennen yhteydenottoa ELY-keskukseen Siitonen oli tutustunut METSOon niin paikallislehden jutusta kuin tutkimalla metson sivuja netissä sekä juttelemalla ruokolahtelaisen METSO-sopimuksen tehneen metsänomistajan kanssa

Aivan erinomainen METSO

- On hieno juttu, että tällaisia on olemassa ja olen todella tyytyväinen. Jos ajattelisin asiaa toisella tavalla (hakkuilla) niin olisi kyllä siinä ja siinä kumpi olisi taloudellisesti parempi. Kun METSOn korvaus on veroton, niin se vie kyllä voiton.

- Meillä on kolme tytärtä ja heidän kanssaan tästä juteltiin. Nyt kaikki ovat tyytyväisiä siihen, että tilan metsät säilyvät tuleville sukupolville.

Niistä tulevista sukupolvista taitaa kasvaa heittäjiä, sillä kävyt lentävät puroon, kun entinen keihäänheittäjä lähtee lastenlasten kanssa metsäretkelle:
- Eihän ne lennot vielä kauas kanna, mutta hauskaa on, naurahtaa mestari.

Siitonen tuntee Parikkalan ja Ruokolahden vanhat metsät, sillä hän on jo vuosia viettänyt aikaansa siellä kuvaten materiaalia kirjoihin ja luontodokumentteihin sekä elokuviin.

Kuvaajan ura lähti kohtaamisesta kuukkelin kanssa.  Klassinen uskomus kuukkelista onnenlintuna taitaa pitää paikkansa. Vuonna 1994 Siitonen tapasi kuukkeliperheen 30 vuoden jälkeen. Tapaaminen innoitti hänet kuvaamaan ja kuvat päätyivät vuoden 2003 luontokirjaksi valittuun Siitosen ja Heikki Willamon Kuukkeli, sielunlintu -kirjaan. Kuvaaminen jatkuu edelleen. Ensi-iltaan tuli vuonna 2012 Metsän tarina -elokuva, jossa Hannu Siitonen toimi pääkuvaajana. Nyt työn alla on Marko Röhrin tuottama Järven tarina.

Metsän tarina on lyönyt laudalta kaikki dokumenttielokuvien ennätykset, sen on nähnyt jo yli 90 000 suomalaista ja elokuva on pyörinyt elokuvateattereissa 100 viikkoa.

Siitonen kannattaa metsänhoidossa jatkuvan kasvatuksen periaatteita.

- Luontoarvoja ei ole laskettu ollenkaan mukaan metsän arvoihin. Tehohakkuiden jälkeen saa odottaa kymmeniä vuosia, että metsästä saa marjoja ja sieniä. En usko, että raaka-aineesta tulee pula, vaikka suosittaisiin enemmän jatkuvaa kasvua.

METSO on arvovalinta

- Rohkeasti vain yhteys ELY-keskukseen. Ei ne petä.  Taloudellisestikaan METSO ei ole yhtään huonompi vaihtoehto, rohkaisee Hannu Siitonen muita metsänomistajia mukaan.

Hannu Siitosen luontokirjat ja muut tuotannot

• Kuukkeli – vuoden luontokirja 2003, yhdessä Heikki Willamon kanssa
• TV-dokumentit kuukkelista ja kaakkurista, kuvaukset yhdessä Hannu Pölläsen kanssa
• Kotka ja tuhat joutsenta Äyräpään lintuparatiisi. Kirjan pääkuvaajana Hannu Siitonen 2003
• Metsän tarina  -elokuvan pääkuvaaja, 2012
• Metsän tarina –kirja, kirjoittaja Ville Suhonen, kuvat Hannu Siitonen ja Mikko Pöllänen, 2013
• Kuvaajana Järven tarina –elokuvassa, jonka tuottaa Marko Röhr, ensi-ilta on marraskuussa 2015