Metsää suojeluun metsäammattilaisen avulla
Kangasniemeläinen Raija Hämäläinen suojeli poikansa kanssa kuusivaltaista vanhaa metsää, lehtoa ja puronvartta kotinsa läheltä. Suojelusta he saivat korvaukseksi ympäristötukea. Suojelua ehdotti ja tuen haussa auttoi tuttu metsäammattilainen.
Artikkeli on julkaistu Metsään-lehdessä 20.8.2024 Metsää suojeluun metsäammattilaisen avulla (Metsään-lehti)
Vanhat kuuset narahtelevat tuulessa ja sammalikossa maassa on lahopuita. Raija Hämäläisellä ei ole muistikuvaa siitä, milloin metsässä olisi tehty viimeksi hakkuita. Nyt niitä ei ole tulossakaan, ainakaan seuraavaan kymmeneen vuoteen.
- Metsä on nyt suojeltu vähintään tuoksi ajaksi. Pojan kanssa on puhuttu, että jos tulee rahantarvetta tai muuta, niin ainahan voi pohtia ja katsoa sitten uudelleen, Hämäläinen kertoo.
Metsän suojelua Hämäläiselle ja hänen pojalleen ehdotti alun perin metsäasiantuntija Teemu Ukkonen Metsän Taju -yrityksestä. Ukkonen on Hämäläisen luottometsäammattilainen, joka auttaa ja neuvoo kaikissa metsäasioissa.
- Istuttiin tuvan pöydän ääressä ja keskusteltiin kaikessa rauhassa metsien hoidosta. Tuli puhetta tästä kuusikosta, ja hän sitten ehdotti, että tällainen suojeluvaihtoehtokin olisi. Itse en olisi tullut sitä ajatelleeksi. Arvostan Teemun asiantuntemusta ja pienen harkinnan jälkeen suostuimme pojan kanssa ehdotukseen, Hämäläinen muistelee.
Kuvateksti: Raija Hämäläinen on suojellut poikansa kanssa metsää Kangasniemellä. Suojelua hänelle ehdotti metsäasiantuntija Teemu Ukkonen. © Outi Tehomaa.
Suojeltu alue pitää säilyttää luonnontilaisena
Suojeltua metsää on nyt noin 4,5 hehtaaria. Siihen kuuluu vanhan kuusimetsän lisäksi lehtomaista metsittynyttä peltoa ja puronvartta. Korvauksena suojelusta Hämäläinen ja hänen poikansa saivat METSO-ohjelman ympäristötukea.
Ympäristötuen haku ei aiheuttanut Hämäläiselle päänvaivaa, kun Ukkonen valmisteli hakemuspaperit ja lähetti ne Metsäkeskukseen. Meni vain noin kuukausi, kun tukipäätös tuli ja Raija Hämäläinen sai korvauksen pankkitililleen.
Ympäristötukisopimus tehdään aina kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Sinä aikana metsässä ei saa tehdä hakkuita tai metsänhoitotöitä. Suojeltu alue pitää säilyttää luonnontilaisena, eikä sieltä saa esimerkiksi kerätä polttopuuta. Myöskään kaatuneita puita ei korjata pois, vaan ne jätetään metsään tulevaksi lahopuuksi.
- Monelle metsänomistajalle suojelu on ollut vähän mörkö. On ajatus, etten halua antaa metsän hallintaa itseltäni pois. Itse ajattelen, että kymmenen vuotta on loppujen lopuksi lyhyt aika ja ainahan asiaa voi pohtia sen jälkeen uudelleen.
- Tämä ei myöskään ole ainoa metsämme, vaan omistamme pojan kanssa metsää yhteensä noin 90 hehtaaria. Osan siitä voimme hyvin jättää hakkuiden ulkopuolelle, Hämäläinen pohtii.
Suojeltu metsä on Hämäläiselle tuttua jo lapsuudesta saakka. Hän muistaa, että paikalla oli aikanaan vanhoja viljelyssarkoja ja heinälato. Metsän reunassa erottuu sammaloitunut kiviaita. Metsällä on tunnearvoa, mutta myös vahvasti taloudellista arvoa.
- Pienestä pitäen olen liikkunut metsässä ja opetellut metsätöitä askel kerrallaan. Olemme yhdessä perheenä istuttaneet ja hoitaneet taimikon perkaukset. Se on kuulunut mielestäni meille.
- Kaikille metsänomistajille voin suositella ammattilaisen kanssa metsään menemistä. He huomaavat siellä paljon sellaista, mitä ei itse osaisi katsoa, Hämäläinen sanoo.
Apua ympäristötuen hakuun saa metsäammattilaisilta
Metsäasiantuntija Teemu Ukkonen on yksi monista metsäammattilaista, jotka osaavat kartoittaa suojeluun sopivia metsiä ja auttaa metsänomistajia hakemaan niihin ympäristötukea.
- Kun menen käymään metsätilalla, kierrän aina koko alueen läpi ja katson myös kaikki suojeluun sopivat kohteet. Ympäristötuki on yksi ansaintamahdollisuus metsänomistajille, jos metsää päätetään jättää metsätalouskäytön ulkopuolelle, Ukkonen sanoo.
Hän on valmistellut ympäristötukihakemuksia jo useamman vuoden ajan. Kangasniemen suunnalta suojeluun sopivia alueita on löytynyt etenkin vanhoista havupuuvaltaisista metsistä ja myös metsäluhdista. Ukkonen kertoo, että lajintuntemuksesta on paljon apua työssä. Se auttaa hahmottamaan metsän luontoarvoja.
- Suurella osalla metsänomistajista ei ole tietoa ympäristötuesta. Halukkuutta suojeluun olisi varmasti enemmänkin, jos metsänomistajat tietäisivät tästä mahdollisuudesta.
Aiemmin suurimman osan ympäristötukihakemuksista metsänomistajille valmistelivat Metsäkeskuksen asiantuntijat. Vuoden 2024 alusta lähtien Metsäkeskus on luopunut tästä työstä ja nyt ympäristötuen haussa metsänomistajia auttavat metsäalan ammattilaiset metsänhoitoyhdistyksistä ja eri yrityksistä.
- Metsäalan yritysten kannattaa palvella metsänomistajia myös ympäristötukihakemusten valmistelussa. Samalla tarjoutuu mahdollisuus luoda uusia asiakassuhteita ja maanomistajalla on mahdollisuus ostaa ympäristötuella muita yrityksen palveluja, kannustaa luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta.
Lintuja, liito-oravia ja lepakoita
Ukkonen on pyörittänyt nyt liki neljän vuoden ajan omaa yritystään. Ennen sitä hän oli töissä paikallisessa metsänhoitoyhdistyksessä. Omassa yrityksessään Ukkosella on kolme työntekijää ja hengästyttävän monta rautaa tulessa.
Edellisenä yönä ennen Raija Hämäläisen tapaamista Ukkonen on ollut metsässä tekemässä lintukartoitusta. Lisäksi hän tekee yrityksessään liito-oravainventointeja, luontotyyppiselvityksiä ja kartoittaa sudenkorentoja, lepakoita ja viitasammakoita sekä tekee metsäpeuraseurantaa. Lounaskahvin aikaan Ukkosen puhelin soi useaan otteeseen ja välillä hän singahtaa pihalle antamaan ajo-ohjeita taimenen poikasia kuljettavalle säiliöauton kuljettajalle.
- Lähdin yrittäjäksi, koska halusin tehdä omannäköistä juttua ja luontohommia. Ajattelin myös, että näissä töissä on niin sanottua markkinarakoa, koska tekijöitä on loppujen lopuksi aika vähän. Tavallinen metsäsuunnittelu ja tila-arviointi on aika kilpailtua. Mikä parasta, tämä työ on myös sellaista, mitä olen halunnut tehdä ihan pienestä saakka, Ukkonen kertoo.
Teksti ja kuvat: Outi Tehomaa