Paljon iloa omasta suojelualueesta

Mies seisoo lehtipuumetsässä iso kamera kädessä. Hänen edessään maassa makaa vanha lahonnut koivun runko.

Kari Kytö METSO-suojelluilla maillaan. Kuva © Martti Linna

Kari ja Kaarina Kytö Virolahden Säkäjärveltä ovat paitsi metsänomistajia myös innokkaita luontokuvaajia. Syksyllä 2015 heidän mailleen Virolahdella ja Miehikkälässä perustettiin kaksi METSO-ohjelman mukaista luonnonsuojelualuetta, yhteispinta-alaltaan lähes 10 hehtaaria. Liito-oravan ja valkoselkätikan lisäksi alueilta voi bongata monta muutakin hienoa lajia.

Kari Kytö sanoo olleensa pikkupojasta lähtien luontoihmisiä: kun lintukirjasta koitti viimeisen sivun vuoro, se suututti ettei niitä ollut enempää. Sukutilansa isäntä hänestä tuli vuonna 1978.

”Karja lähti meiltä vuonna 1987, sen jälkeen tästä tuli viljatila. Metsätulot ovat olleet koko ajan tärkeä osa meidän taloutta.”

Kun eteläisen Suomen metsiä vapaaehtoisesti, metsänomistajien omilla päätöksillä suojeleva METSO-ohjelma alkoi vuonna 2005, se kiinnosti Kytöjä jo silloin. Totuuden hetki koitti vuonna 2015, kun Kari lähti raivaamaan Säkäjärven rannasta alusmetsää tulevaa hakkuuta varten.

”Säkäjärven rantoja on kuivattu pelloiksi historian aikana kolmeen eri kertaan, viimeksi 1950-luvulla. Hiidensaarikin oli ennen saari. Tulvavesi nousee joka kevät metsään ja vaikeuttaa metsätalouden harjoittamista. Siinä raivatessa minä päätin että haemme alueelle suojelua”, hän muistelee.

Kohteita kävi katsastamassa ensin Suomen metsäkeskuksen edustaja. Hän välitti maanomistajien METSO-hakemuksen Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Sen jälkeen Kytöjen vieraaksi saapui biologi Simo Jokinen ELY-keskuksesta. Ei ollut epäilystäkään, etteivätkö tarjolla olleet kohteet olisi hieno lisä suojeluohjelmaan: runsaasti lahopuuta sisältävissä kangasmetsissä on luonnon monimuotoisuutta lisäävää vanhaa lehtipuustoa. Muutenkin puusto on sekoitus kaikenkokoisia ja -ikäisiä puita.

”Valkoselkätikan pesintä löytyi ensimmäisen kerran vuonna 2013. Tikoista menestyvät myös pikkutikka, harmaapäätikka ja palokärki”, Kari Kytö kuvaa ELY-keskuksen päätöksellä marraskuussa 2015 muodostettujen suojelualueiden lintulajistoa.

”Vesijätöllä on pesinyt valkoviklo ja muita kahlaajia. Koivikossa on pesinyt rantasipi ja lehtokurppa, aikaisemmin myös punavarpunen ja kuhankeittäjä.”

Mustaniemen ja Hiidensaaren suojelualueet perustettiin yksityisiksi suojelualueiksi, eli niiden maapohja jäi Kytöjen omistukseen. Suojelusta maksettua verotonta korvausta Kari Kytö pitää riittävänä. Hänen mielestään samanlaisten arvokkaiden kohteiden tarjoaminen METSO-ohjelmaan olisikin erinomainen vaihtoehto erityisesti perikunnille.

Teksti: Martti Linna

Lähikuva miehestä, joka pitelee kameraa. Kamerassa on pitkä teleobjektiivi. Taustalla näkyy metsä.

Kari Kytö epäilee saaneensa ”lintuinfluenssan” jo kasteessa Lauri Leikkoselta, Virolahden legendaariselta lintuja harrastaneelta rovastilta. Kuva © Martti Linna