Millainen metsä sopii suojeluun?

© Mikael Ahlfors

Käy läpi neljä kysymystä:

1. Onko metsässä runsaasti  lahopuuta tai kaatuneita puita?

Jos metsässäsi on pystyynkuolleita tai kaatuneita, maassalahoavia puita, se on monimuotoisuudelle merkittävää. Monet uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia lahopuista.

2. Onko metsä ollut pitkään hakkaamatta?

Jos hakkuista on pitkä aika, metsässä on eri-ikäisiä ja -kokoisia puita, mikä on hyväksi monimuotoisuudelle.

3. Onko maapohja rehevää tai soistunutta?

METSO-ohjelmaan halutaan myös lehtoja ja puustoisia soita, kuten korpia ja rämeitä.

4. Onko metsässäsi vanhoja tai järeitä koloisia havu- tai lehtipuita? 

Kaikki vanhat koloiset ja järeät puut ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita. Erityisen arvokkaita ovat metsät joissa kasvaa kookkaita haapoja. Yksittäisellä isolla haavalla voi elää satoja eliölajeja.

Jos vastasit myöntävästi yhteen tai useampaan kysymykseen, sinun metsäsi voi sopia METSOon.

Täytä alla oleva yhteydenottolomake. METSO-yhdyshenkilömme ottaa sinuun yhteyttä.

METSOn elinympäristöt

METSO-ohjelman kohteille on myös tarkemmat kriteerit, niin sanotut METSO-ohjelman valintaperusteet. 
METSO-ohjelman valintaperusteet koostuvat yleisistä valintaperusteista ja elinympäristökohtaisista valintaperusteista.  

  • Yleisiä valintaperusteita ovat monimuotoisuudelle arvokkaat rakennepiirteet kuten lahopuuston runsaus, uhanalaisten lajien esiintymät, kohteen sijainti ja koko sekä palo- ja muut tuhoalueet. 
  • Elinympäristökohtaiset valintaperusteet kattavat kymmenen eri elinympäristöä. Metsäalueet, joilla on useita eri elinympäristöjä, ovat erityisen haluttuja METSO-ohjelmaan.

Valintaperusteissa mukana olevien elinympäristöjen lisäksi METSO-ohjelman avulla voidaan suojella myös lakien turvaamia ja muita arvokkaita elinympäristöjä.

Jokaiselle METSO-ohjelman valintakriteerien elinympäristölle on omat kriteerinsä, jotka perustuvat elinympäristön ekologiseen laatuun kuten puuston ikään ja luonnontilaisuuteen, kuolleiden puiden ja lahopuiden runsauteen ja vesitalouden luonnontilaisuuteen. METSO-ohjelmaan sopiva suojelukohde erottuu usein ympäröivistä talousmetsistä muun muassa siten, että se on ollut jo melko pitkään metsätaloustoimien ulkopuolella tai sen lajisto poikkeaa tavanomaisesta metsälajistosta. Suojelukeinosta, suojelun rahoittavasta organisaatiosta, elinympäristöstä ja kohteen sijainnista riippuen suojeltavan kohteen pinta-ala voi vaihdella noin yhdestä hehtaarista laajempiin jopa kymmenien hehtaarien kokonaisuuksiin. Esimerkiksi sijainti olemassa olevan suojelualueen lähellä ja tietyt elinympäristöt (kuten lehto, jalopuumetsikkö, lähteikkö) voivat nostaa pienen kohteen suojeluarvoa.

Elinympäristöjen soveltuvuus METSO-ohjelmaan voi vaihdella jossain määrin maan eri osissa, mutta täyttämällä METSO-yhteydenottolomakkeen (linkki) ELY-keskukseen tai Suomen metsäkeskukseen, saat asiantuntijan arvion kohteesi soveltuvuudesta METSO-ohjelmaan. Samalla saat tarkempaa tietoa eri suojelukeinoista ja niihin liittyvistä elinympäristökohtaisista rahoitusmahdollisuuksista. Myös muut metsäammattilaiset osaavat arvioida kohteen sopivuutta METSO-ohjelmaan ja auttavat tarvittaessa metsänomistajaa kohteen soveltuvuuden arvioinnissa ja tarjoamisessa METSO-ohjelmaan. 

Tarkempaa tietoa METSO-ohjelman valintakriteereistä saat METSO-kohteiden arviointiin tarkoitetusta oppaasta Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen. METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet 2016–2025 (pdf).