METSO virallisti Olavi Lehdon metsiensuojelun

Olavi Lehto on innostunut luonnonsuojelija, joka on saanut metsien suojelussa suuria aikaan kotiseudullaan Pirkanmaan Teiskossa. Hänen ansiostaan Teiskossa on suojeltu yli sadan hehtaarin yhtenäinen metsäalue.

Lehto peri isänsä kuoltua 70-luvun puolivälissä yhdessä veljiensä kanssa kaksi tilaa, joiden yhteisala on 90 hehtaaria. Valtaosa tilojen maista on metsää ja ainoastaan viitisen hehtaaria oli peltoaluetta, joka isän kuoltua metsitettiin. Pienemmästä, 30 hehtaarin suuruisesta tilasta, on suojeltu METSO-ohjelman keinoin pysyvästi valtaosa eli 20 hehtaaria vuonna 2007.

Lehto kertoo suojelun syyksi luonnonsuojelullisen intressin. Puhdas ja monimuotoinen luonto on tärkeää paitsi hänelle itselleen, myös hänen veljilleen. Niinpä suuria ristiriitoja metsien käytön suhteen ei ole ollut.

- Kutsuimme osia tiloistamme luonnonsuojelualueiksi jo 1970-luvulla, kauan ennen METSO-ohjelmaa. Olemme myös hoitaneet tilojen lehto- ja männikkövyöhykkeitä suojelu-kriteerien mukaisesti, Lehto kertoo.

Lehdolla on ollut läheinen suhde metsiin lapsuudestaan saakka. Aiemmin tila toimi vapaa-ajanpaikkana, mutta nykyisin Lehto myös asuu tilallaan, joten metsäalueet ovat myös virkistyksellisesti tärkeitä.

Naapurit mukaan

Luontoarvot saivat Lehdon pohtimaan suojeluasiaa laajemminkin. Oman tilan suojellulla alueella on vanhaa kuusivaltaista metsää, jossa on muutaman hehtaarin laajuisia lehtomaisia vyöhykkeitä. Kun omien metsien suojelua pohdittiin, harmitti Lehtoa se seikka, että tärkeimmät luontoarvot jäivät naapuritilan puolelle. Siellä nimittäin olivat vanhimmat kuusikot ja jylhimmät kalliojyrkänteet.

Lehto saikin lopulta myös naapurinsa mukaan METSO-ohjelmaan. Suojelualueeseen kuuluu nyt Lehdon ja hänen veljiensä tilan lisäksi viisi muuta tilaa, joko kokonaan tai osittain. Lehto on hoitanut suojelun käytännönjärjestelyt naapuriensa puolesta. Tämä 103 hehtaarin suojelualue käsittää kolme kokonaan valtiolle myytyä tilaa ja kolmesta osa on luovutettu yksityismaan luonnonsuojelualueeksi.  

Lehto kertoo, että kuluvana vuonna on tarkoitus suojella vielä uusi, noin 10 hehtaarin METSO-kohde omalta tilalta. Tätä suurempaa tilaa on pidetty pääosin talousmetsänä. Talousmetsän hoitoa Lehto kuvailee pakkopullana, jota on tehtävä, jotta saadaan varoja tilojen juokseviin menoihin. Taloudellisestikin on siis ajateltava eikä Lehto aio luopua kokonaan talousmetsäalueista.

- Metsäteollisuus on hyvä ja tärkeä vaikka asia, vaikka sitä onkin rakennettu liikaa, kiteyttää Lehto.

Kuitenkin osa suuremman tilan vanhoista kuusikoista on monien pohdintojen jälkeen jäänyt hakkaamatta. Männikkökankaita on hoitohakattu raivaamalla ajoittain kuusikkoa, niin että alueet ovat säilyneet valoisina marjoja ja muuta varpukasvillisuutta kasvavina vyöhykkeinä.

METSO-ohjelma saa Lehdolta kritiikkiä ainoastaan männikkökankainen suojelukysymyksessä. Lehto pitää erittäin valitettavana, että vaikka ohjelma hyväksyisi Lehdon männikkökankaat suojelun piiriin, se ei hyväksy niiden hoito-ohjelmalle jatkuvuutta. Muutoin Lehdolla on METSO-ohjelmasta ja sen parissa toimivista henkilöistä ainoastaan positiivisia kokemuksia. Hän kiittelee kaikkia toimijoita, joiden kanssa hän on ollut ajamassa tärkeää asiaa – suomalaisten metsien ja niiden monimuotoisuuden suojelua.