Yli 140 lehtoa hoidettiin eri puolilla Suomea – monen lehdon luontoarvot ovat taantumassa
Suomen metsäkeskuksen Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeessa tehtiin luonnonhoitotöitä yli 140 lehtokohteella ja parannettiin niiden luontoarvoja. Hanketta on rahoitettu Helmi- ja METSO-ohjelmista.
Suomen metsäkeskuksen tiedote 4.6.2024
Lehdot ovat reheviä kasvupaikkoja, joissa elää monimuotoisempi lajisto kuin missään muussa metsäisessä elinympäristössä. Monien lehtojen luontoarvot ovat kuitenkin taantumassa. Suurin syy lehtojen lajiston yksipuolistumiseen on lehtojen kuusettuminen.
Luonnonhoitotöillä pidetään lehdoissa yllä mahdollisimman monipuolista puulajistoa, mikä tarkoittaa kuusten vähentämistä. Lehdoissa menestyvillä lehtipuilla ja pensailla on runsaasti seuralaislajeja, kuten pölyttäjiä, joilla on myös ihmisen hyvinvoinnin kannalta tärkeä merkitys.
Suomen metsäkeskuksen tiedotteen mukaan hankkeessa hoidettiin lehtojen helmiä 11 maakunnassa. Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeen tavoite hoitaa 120 lehtoa ylittyi reippaasti. Piakkoin päättyvässä hankkeessa hoidettiin muun muassa suojeltuja lehmus- tammi- ja pähkinälehtoja mutta myös tavanomaisempia talousmetsissä esiintyviä lehtoja.
- Olen erittäin tyytyväinen näin hienosta tuloksesta. Erityisesti ilahduttaa se, että yksikään kohde ei ole jäänyt hoitamatta sen takia, että työlle ei olisi löytynyt tekijää. Myös metsänomistajat ovat suhtautuneet luonnonhoitoon erittäin myönteisesti, sanoo hankkeen projektipäällikkö Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskuksesta.
Joka kolmas metsänomistaja suojeli luontoarvoja metsissään
Hankkeessa tavoitettiin 300 metsänomistajaa, joista peräti 40 suojeli arvokkaita luontokohteitaan METSO-ohjelmalla pysyvästi ja 60 määräaikaisesti. Yhteensä pysyvään suojeluun päätyi noin 250 hehtaaria ja määräaikaiseen 180 hehtaaria luontokohteita, joista suuri osa on lehtometsiä.
- Se, että jopa kolmasosa tavoitetuista metsänomistajista päätyi suojelemaan arvokkaan luontokohteensa, kertoo halukkuudesta vapaaehtoiseen suojeluun. Edellytys vapaaehtoiselle suojelulle on, että siitä kerrotaan metsänomistajille laajasti ja suojelun rahoitus pysyy tarjontaa vastaavalla tasolla, sanoo Ruutiainen.
