Hyppää sisältöön

HardRock-hanke siirtää kivenkovaa kallioelinympäristötietoa käytäntöön

Julkaisuajankohta 4.10.2022 8.44
Uutinen
Lähikuva vihreästä sanikkaiskasvista kasvamassa vaalean kallion raossa.
Kalliotummaraunioinen on Etelä- ja Keski-Suomen keskiravinteisilla kalliojyrkänteillä melko tavallinen sanikkainen. © Tytti Kontula, Suomen ympäristökeskus.

Metsätalouskäytännöt ovat ratkaisevassa asemassa kallioiden kuten myös muiden arvokkaiden luontotyyppien ja niiden lajiston turvaamisessa. HardRock-hankkeen tuore Kallioelinympäristöt metsänkäsittelyssä -raportti kokoaa olemassa olevan tutkimus- ja käytännön tiedon kallioelinympäristöjen tilasta, niiden tunnistamisesta ja käsittelystä. Koottu tieto siirtyy käytäntöön muun muassa hankkeen koulutustilaisuuksien kautta.

HardRock-hankkeen 31.8.2022 julkaistu raportti on tarkoitettu metsätalouden toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Raportti toimii arvokkaana tietopohjana sekä metsäammattilaisille, että metsänomistajille ja se auttaa tekemään perusteltuja päätöksiä sekä metsäluonnon monimuotoisuuden että metsänomistajan talouden kannalta. Raportti on koostettu yhteistyössä Tapion, Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen asiantuntijoiden kanssa. 

Tunnista arvokkaimmat kohteet

Tunnistamalla ja turvaamalla metsänkäsittelyssä luontoarvoiltaan erityisesti tärkeimmät kallioelinympäristöt voidaan merkittävästi edistää kallioluonnon monimuotoisuuden säilymistä. Arvokkaimpien kohteiden ja niihin parhaiten sopivien menetelmien valintaan tulee kiinnittää riittävää huomioita. Vain pieni määrä Suomen kallioelinympäristöistä on monimuotoisuuden kannalta merkittäviä, mutta niiden lajisto on erityisen herkkä muutoksille. Arvokkaimpia kallioelinympäristöjä ovat esimerkiksi uhanalaisten lajien kasvupaikat, eliöyhteisöiltään rikkaat sekä ravinteiset tai keskiravinteiset jyrkänteet ja niiden lehtomaiset alusmetsät, kalkkikalliot ja serpentiinikalliot.

Esimerkiksi helposti tunnistettava kalliotummaraunioinen viittaa kallion keskiravinteisuuteen. Ravinteisuutensa vuoksi kallioalue voi toimia kasvupaikkana myös muille, vaikeammin tunnistettaville ja uhanalaisille lajeille. Lähiympäristön metsänkäsittelyssä tulisi säilyttää kallioelinympäristöä ja sen lajistoa suojaava puusto.

Kallioelinympäristöissä täytyy tietää mitä tekee 

Kun arvokas kohde on tunnistettu, tulee silloin suunnitella sopivin metsäkäsittelymenetelmä. Raportissa käydään läpi menetelmiä ja keinoja sekä kalliojyrkänteiden, että kalliometsien osalta. Esimerkiksi metsäisten kalliokohteiden vanhat, lahot ja kuolleet puut sekä lehtipuusto tulisi säästää. Kalliometsämosaiikeissa säästöpuustoa on suositeltavaa kohdentaa kallioalueille. Luonnonhoidon menetelmien oikea kohdentaminen ei yleensä aiheuta kohtuuttomia kustannuksia maanomistajalle.
 

Laakea metsäinen ja jäkäläpeitteinen kallio, jossa kasvaa harvakseltaan eri kokoisia isoja mäntyjä, sekä pienempiä mäntyjä, koivuja ja kuusta.

Metsäinen kallio on monimuotoisuuden kannalta erityinen alue silloin, kun puustoon sisältyy vanhoja aihkimäntyjä, kerroksellisuutta, pystykeloja ja maapuita. © Lauri Saaristo, Tapio. 

Arvokkaimmissa kallioelinympäristöissä voidaan selvittää vapaaehtoisen suojelun mahdollisuudet ja esimerkiksi vanhapuustoiset kallioiset alueet on suositeltavaa jättää kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolelle.

Tieto siirtyy käytäntöön

Hanke on jo järjestänyt Suomen metsäkeskuksen neuvojille verkko- ja maastokoulutuksia. Eri puolelle Suomea suunnatuissa koulutuksissa on esitelty monipuolisesti kallioelinympäristöjen monimuotoisuutta. Erityisen tärkeänä osana koulutuksia on ollut arvokkaiden kohteiden tunnistaminen, hankkeen tuottaman jyrkännemallinnusaineiston käyttö maastotyön apuna ja kallioelinympäristökuvioiden oikeaoppinen rajaaminen. 

”Koulutukset ovat lisänneet Metsäkeskuksen asiantuntemusta erilaisista kallioelinympäristöistä, niiden erityislajistosta sekä luontoarvojen turvaamiskeinoista. Osaamista voidaan jatkossa hyödyntää niin asiakasneuvonnassa kuin luontotiedon laadun parantamisessa”, kertoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta. 
 

Ihmisiä keskustelemassa seisten ja istuen jyrkässä metsäisessä ja kivikkoisessa kalliorinteessä.

Puolangan maastokoulutuksessa osallistujat pääsivät testaamaan mm. hankkeen tuottamaa jyrkännemallinnusaineistoa. © Tiina Törmänen, Tapio.

Kallioelinympäristöistä tarkennuksia Metsänhoidon suosituksiin

Metsänhoidon suosituksia päivitetään parhaillaan luonnonhoidon näkökulmasta. HardRock-hankkeen metsänkäsittelyohjeita hyödynnetään Metsänhoidon suositusten päivittämisessä ja kallioelinympäristöjä koskevat päivitetyt suositukset ovat saatavilla vuoden 2023 aikana. ”Koulutusten ja metsänhoidon suositusten kautta kallioelinympäristöjen monipuolinen huomioon ottaminen saadaan osaksi hyvän metsänhoidon kokonaisuutta”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tiina Törmänen Tapiosta. 

Tärkeitä vinkkejä kallioelinympäristöjen huomioimiseen metsänkäsittelyssä

  • Tunnista lainsäädännöllä turvatut kohteet, mutta myös muut arvokkaat kallioelinympäristöt. Turvaa niiden ominaispiirteiden, esimerkiksi varjostavan puuston, säilyminen. 
  • Merkitse toimintaohjeet kohteen työohjeisiin sekä maastoon.
  • Jätä erityisten kallioelinympäristöjen lähialueet metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle jo taimikonhoidosta saakka.
  • Sijoita suojavyöhykkeet, säästöpuuryhmät, tekopökkelöt ja riistatiheiköt kallio- tai jyrkänne-elinympäristöjen yhteyteen. Kohdentaminen ei saa kuitenkaan vaarantaa luonnonhoidon toimenpiteiden riittävyyttä turvaamaan muiden arvokkaiden elinympäristöjen säilymistä tai vesiensuojelun vaatimuksia.

Näin huomioit kallioelinympäristöt metsänkäsittelyssä -raportti HardRock-hankkeen verkkosivuilla

Lisätietoa

Tiina Törmänen, metsänhoidon ilmastoasiantuntija, Tapio, [email protected], puh. 029 432 6510
Lauri Saaristo, johtava asiantuntija, Tapio, [email protected], puh. 029 432 6055

HardRock-hanke kuuluu METSO-ohjelman kehittämishankkeisiin.

Teksti

Tiina Törmänen

projektipäällikkö, Tapio Oy