Monimuotoisuudelle merkittävät suot: korvet

metsäkortekorpi
Kaikki vesitaloudeltaan luonnontilaiset tai sen kaltaiset korvet sopivat METSO-ohjelmaan, kuvassa metsäkortteista korpea. © Kuva: Kimmo Syrjänen

 

Korvet ovat useimmiten kuusivaltaisia soita, joilla elää sekä soiden että kangasmetsien lajeja. Lehtipuut kuten hieskoivut ja lepät lisäävät korven monimuotoisuutta. Monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia ovat vesitaloudeltaan luonnontilaiset tai sen kaltaisen korvet, mutta kohteeksi soveltuvat myös helposti kunnostettavissa olevat korvet. Osa korpien lajistosta tarvitsee lahopuustoa, vanhoja puita ja kosteaa pienilmastoa.

Luokka I

• Kaikki vesitaloudeltaan luonnontilaiset tai sen kaltaiset korvet.

• Korvet, joiden puusto on vanhaa (yli 80 vuotta) ja rakennepiirteiltään edustavaa.

• Ennallistamiskelpoiset ojitetut lehtokorvet, lettokorvet, ruohokorvet, aitokorvet ja pohjavesivaikutteiset korvet.

Luokka II

• Ennallistamiskelpoiset ojitetut korvet, joiden puustossa on luonnontilaisuuteen liittyviä rakennepiirteitä (luontainen uudistuminen, erirakenteisuus, lahopuustoisuus tai sekapuustoisuus) tai niissä on korpilajistoa jäljellä.

• Korpien, ja muiden suokasvupaikkatyyppien tai soistuneiden kangasmetsien muodostamat mosaiikkimaiset alueet, joissa on monimuotoisuudelle merkittäviä puuston rakennepiirteitä.

Esiintyminen: Korpien esiintyminen keskittyy METSO-alueelle. Kaikki vesitaloudeltaan ja puustoltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset korvet soveltuvat METSO-kohteiksi. Suojeltujen suoalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat korvet ovat myös ennallistamiskelpoisina sopivia METSO-kohteita.

 

Julkaistu 14.2.2016 klo 18.48, päivitetty 8.5.2018 klo 16.31