Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet

maankohoamisalkuosaP6071370
Maankohoamisrannikon kehityssarjojen alkuosat ovat pensaikkoisia ja lehtipuustoisia © Kuva: Kimmo Syrjänen 

 

Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteisiin kuuluvat metsien ja soiden kehityssarjat, merestä kuroutuvat lahdet ja pikkujärvet lähimetsineen, rantaniityt ja luhdat sekä puustoiset perinneympäristöt. Maan kohotessa metsien puulajisuhteet, pohjakasvillisuus sekä myös kasvupaikkatyypit muuttuvat voimakkaasti. Monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet ovat soiden ja metsien muodostamia kokonaisuuksia.

Luokka I

• Rannikon metsien ja/tai soiden kehityssarjat tai eri elinympäristöjä sisältävät sarjan osat.

• Puustoltaan luonnontilaisen kaltaiset lehti- ja havumetsät rannikolla ja saarissa.

• Metsien ja soiden muodostamat pienipiirteisesti vaihtelevat alueet.

• Fladojen ja kluuvien luonnontilaisen kaltaiset rantametsät ja luhdat.

Luokka II

• Rannikon metsien ja soiden luonnontilaiset tai sen kaltaiset kehityssarjojen yksittäiset osat.

• Luonnontilaltaan muuttuneet kunnostuskelpoiset maankohoamisrannikon elinympäristöt.

Esiintyminen: Maankohoaminen vaikuttaa rannikon metsien ja soiden rakenteeseen Saaristomerta ja Suomenlahtea myöten, mutta maankohoamisrannikon luonto on edustavimmillaan Perämeren ja Merenkurkun alueella. Maankohoamisen aikaansaamana elinympäristöjen kehityssarjana voidaan pitää kohdetta, joka sisältää rannan läheisiä avoimia ja pensaikkoisia kehitysvaiheita sekä niihin liittyviä erilaisia puustoisia kasvupaikkatyyppejä tai soita. Esimerkiksi 3-4 erilaista ranta-, metsä- ja/tai suoelinympäristöä sisältävä kohde sopii kehityssarjaksi. Etenkin vanhapuustoiset luonnontilaisen kaltaiset kehitysvaiheet ovat harvinaisia, ja sopivat yksittäisinäkin METSOon.

Julkaistu 14.2.2016 klo 18.50, päivitetty 22.2.2016 klo 10.57