Lehdot

lehtoaP9080054
Tuoretta/kosteaa haavikkoista lehtoa. Lehdot ovat kaiken kokoisina METSO-ohjelmaan sopivia kohteita. © Kuva: Kimmo Syrjänen

 

Lehdot ovat multavilla maaperillä kasvavia metsiä, joiden pohjakasvillisuudessa on runsaasti lajeja. Ne ovat tavallisesti lehti- tai sekapuustoisia metsiä, joissa kasvaa ainakin paikoitellen lehtopensaita. Käenkaalia ja oravanmarjaa kasvavat lehdot ovat usein kuusivaltaisia ja puustoltaan järeitä. Maan eteläosan lehdoissa kasvaa usein myös jaloja lehtipuita.

Luokka I

• Havupuuvaltaiset ja sekapuustoiset yli 100-vuotiaat lehdot.

• Lehtipuuvaltaiset yli 70-vuotiaat lehdot.

• Lehdot, joissa lahopuuston määrä on yli 10 m3/ha.

• Lehdot, joissa kasvaa kookkaita, vanhoja tai lahovikaisia jaloja lehtipuita yksittäin tai ryhminä.

• Kosteat lehdot, joissa on luonnontilainen tai sen kaltainen vesitalous ja monimuotoisuuden kannalta tärkeitä puuston rakennepiirteitä.

• Kuivat harjulehdot ja kalkkipitoisten maiden lehdot.

Luokka II

• Puustoltaan luokassa I lueteltuja lehtoja nuoremmat lehdot,

                             • joissa on lahopuuta 5-10 m3/ha, tai

                             • jotka ovat lehtipuuvaltaisia, tai

  • joissa on lehdoille tyypillistä lajistollista monipuolisuutta (runsas lehtoruohosto, lehtopensaita tai muita lehtolajeja), tai

                            • joissa kasvaa jaloja lehtipuita.

Esiintyminen: Lehdoissa monimuotoisuutta voidaan edistää helposti myös luonnonhoidolla. Lajistollisesti monipuolisimpia lehtoja on Lounais-Suomessa ja etelärannikolla sekä sisämaan lehtokeskusalueilla. Pohjois-Suomessa sopivia kohteita on letto- ja lehtokeskusten alueella. Lisäksi lehtojensuojelualueet sekä metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvat rehevät lehtolaikut tarjoavat ytimiä, joiden ympärille sijoittuvilla METSO-kohteilla voidaan turvata lehtojen monimuotoisuutta.

Julkaistu 14.2.2016 klo 18.48, päivitetty 12.11.2019 klo 14.17