Asiantuntijoiden näkemyksiä lehtometsien hoidosta ja suojelusta

Uutinen 7.11.2019 klo 9.00

Suomen lajien uhanalaisuusraportin mukaan 45 % uhanalaista metsälajeista esiintyy lehdoissa, joten lehtojen merkitys lajiston suojelussa on pinta-alaosuuteensa nähden erittäin suuri. Valtakunnallinen METSO-hanke 'Lehtometsien havinaa Pirkanmaalla ' haastatteli lehtojenhoidon asiantuntijoita eri organisaatioista. Haastattelujen tarkoitus oli koota yhteen näkemyksiä lehtojen hoitoon ja suojeluun liittyvistä ongelmista ja miten niitä voitaisiin ratkaista.

Onko lehtometsien havina muuttumassa kuusimetsien huminaksi?

Kuusettuminen on asiantuntijoiden ensimmäisenä mainitsema syy lehtojen köyhtymiseen. ”Kuusien istuttaminen on yksi syy, mutta myös ihmisestä johtuva lehtoalueiden pirstaloituminen johtaa lehtojen kuusettumiseen. Pienet, kapeat lehtokaistaleet kuusettuvat ympäröivien alueiden metsänkäsittelyn mukana”, kertoo ympäristöneuvos Aulikki Alanen ympäristöministeriöstä. Alanen korostaa sitä, että kaikki lehdot eivät suinkaan automaattisesti tarvitse hoitoa. Mutta siellä missä tarvitaan hoitoa, sitä pitäisi tehdä enemmän kuin tällä hetkellä tehdään.

Ennen vanhaan metsäpalot ovat pitäneet kuusettumista kurissa. Tänä päivänä tehokas palontorjunta estää luonnon sukkessioon kuuluvia metsäpaloja, muistuttaa suunnittelija Esko Tainio Metsähallituksesta. "Ei saa kuitenkaan unohtaa, että kuusikin kuuluu lehtoon", sanoo Tainio. Hoidossa tuleekin tarkastella kokonaisuutta. Johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta nostaa esille lehtojensuojeluverkoston riittämättömyyden. Lehtoihin ei panosteta tällä hetkellä tarpeeksi. Tästä syystä lehtojen suojelua ei kyetä lisäämään eikä hoitoa tehostamaan.

Pähkinälehdon hoitoa
Talousmetsälehdossa kasvavalle pähkinälle tehdään valoa ja tilaa. Kohde suojellaan metsänomistajan aloitteesta hoitotöiden jälkeen METSO-ohjelmassa pysyvästi. © Jukka Ruutiainen

Metsänomistajille lisää tietoa, opastusta ja ehkä myös rahaa

Kaikki asiantuntijat korostavat neuvonnan tärkeyttä. Metsänomistajille tulisi kertoa, miten lehtojen hoitoa tehdään ja miksi. Pitää rohkeasti ehdottaa muitakin vaihtoehtoja suojelun ja perinteisen metsänhoidon tilalle. Puusto on suojelualueidenkin lehdoissa usein yksipuolista, koska useilla lehtoalueilla on taustalla talousmetsäkäyttö. Lehtojen hoitotöissä pitäisikin pyrkiä palauttamaan monikerroksellisuus ja puuston monipuolisuus sekä lisäämään lahopuun määrää.

Tiedottaminen nousi myös esille. ”Viime aikoina olen törmännyt maanomistajiin, jotka eivät ole METSO-ohjelmasta kuulleetkaan, joten tiedottamista tulisi taas tehdä valtakunnan tasolla.” sanoo Suomen metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Olli Lukanniemi. Alueellisilla lehtoalueiden kartoituksilla ja kohdennetulla neuvonnalla voitaisiin asiantuntijoiden näkemysten mukaan myös saada positiivisia lopputuloksia.

Lauri Saaristo toteaa, että lehtoluontotyyppien ja lajien tilanne on heikko mutta ei toivoton. Hänen mukaan puuntuotanto on metsänomistajalle taloudellisesti liian houkutteleva verrattuna luonnonhoidollisiin vaihtoehtoihin. Pitäisi olla olemassa jokin alueellisesti kohdennettu, yhteiskunnallinen kannustin, jolla metsänomistajat saataisiin panostamaan lehtojenhoitoon. Myös muut asiantuntijat mainitsevat rahallisen kannustimen.

Lue asiantuntijoiden haastattelut kokonaisuudessaan Lehtometsien havinaa Pirkanmaalla -hankkeen nettisivuilta: https://www.metsakeskus.fi/lehtometsien-havinaa-pirkanmaalla

 

Teksti ja kuva: Jukka Ruutiainen, Suomen metsäkeskus