METSO-yhteistoimintaverkostot

METSO-metsässä
© Kuva: Kimmo Syrjänen

Metsien suojelu, hoito ja muu käyttö sovitetaan yhteen METSO-yhteistoimintaverkostoissa. Verkostot perustuvat metsänomistajien, ELY-keskusten, Suomen metsäkeskuksen alueyksiköiden sekä METSOn eri sidosryhmien yhteistyöhön.

Verkoston avulla voidaan esimerkiksi ylläpitää metsämaisemaa, kehittää metsien virkistyskäyttöä tai edistää erilaisten metsäisten elinympäristöjen luonnonhoitoa.

Tiesitkö, että

  • Verkostojen ideana on pilotoida uusia metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinoja sekä edistää uudenlaisia toimintatapoja, yhteistyötä ja vuorovaikutusta.
  • Verkostoilla turvataan toisiinsa kytkeytyvien metsien monimuotoisuutta ja kehitetään niiden hyödyntämiseen liittyvää elinkeinotoimintaa. Myös erilaiset sosiaalisen kestävyyden näkökulmat, esimerkiksi luontokasvatus tai metsien terveysvaikutusten konkretisointi, sopivat verkostohankkeiden teemoiksi.
  • Verkostohanketta voi vetää esimerkiksi ympäristö- tai metsäalan organisaatio, kyläyhdistys, urheilu- tai metsästysseura tai muu paikallinen yhdistys. Verkostojen muodostaminen tai niihin liittyminen on vapaaehtoista.
  • Yhteistoimintaverkoston voi käynnistää, vaikka siihen osallistuvien metsänomistajien metsät eivät muodostaisi yhtenäistä aluetta. Verkostot voivat olla yhtä hyvin paikallisia tai sijaita usean kunnan alueella.

Verkostojen rahoitus

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö rahoittavat verkostohankkeita erillisten hankehakujen kautta. Rahoitusta on myönnetty mm. hankkeiden koordinointiin. Verkostohanke voi myös olla osa Euroopan unionin rahoittamaa hanketta tai maaseutuhanketta.

Käynnissä olevat yhteistoimintaverkostot ja niiden tavoitteet (suluissa hankkeiden vetäjätahot ja toimintavuodet)

  • Monimuotoisuuskeskittymän luonnonhoitoverkosto – Hyyppäränharju: Kehitetään vuorovaikutteinen toimintamalli, jota voidaan tehokkaasti soveltaa koko Suomessa monimuotoisuuskeskittymien luonnonhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeessa luodaan Hyyppäränharjun alueelle pienvesien ja niiden ympäristön alue-ekologinen hoitosuunnitelma. Luonnonhoidon ja kunnostustoiminnan yhteistoimintaa ja osaamista kehitetään vuorovaikutteisesti metsänomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Tutustu hankkeen nettisivuihin. Hankkeesta on esittely myös Suomen metsäkeskuksen sivuilla. (Valonia 2020–2022)
  • Osallistavaa suunnittelua METSOn avulla (OsuMa): Kohdennetaan luonnonhoitoa paikkatietoaineistojen ja maanomistajilta saatujen tietojen avulla. Maanomistajilta kerätään luontotietoa GIS-pohjaisella sovelluksella. Hankkeen kaksi kokeilualuetta sijaitsevat Mäntyharjulla ja Kuhmoisissa. Hanke osallistaa myös paikallistasoa ja toimijoita alueellisen luonnonhoitosuunnitelman laatimiseen sekä edistää uusien METSO-sopimusten syntymistä ja luonnonhoitotöiden käynnistämistä. Tutustu hankkeen nettisivuihin ja lue Suomen metsäkeskuksen uutinen hankkeesta.  (Suomen metsäkeskus 2020–2022)

Yhteistoimintaverkostoja koskevia seurantaraportteja ja muita julkaisuja löydät metsonpolun Aineistot-sivulta.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 040 7210 687, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Neuvotteleva virkamies Maarit Loiskekoski, ympäristöministeriö, puh.050 347 4663, etunimi.sukunimi@ym.fi

Vanhempi tutkija Kaisu Aapala, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 052, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 6.7.2018 klo 15.53, päivitetty 7.9.2020 klo 15.05
  • Tulosta sivu