Bjurs

Bjurs
Bjursin METSO-alue. © Mikko Kuusinen

Bjursista löytyy vaihtelevia saaristometsiä. Bjursin METSO-luonnonsuojelualue sijaitsee Inkoossa Barösundissa. Suurin osa suojelualueesta on Orslandetin saaressa, mutta suojeltua aluetta on myös lähisaarissa. Alueen pinta-ala on noin 400 hehtaaria, josta 100 hehtaaria on merialuetta.

Sijainti

Bjursin luonnonsuojelualue sijaitsee Inkoon Bärösundissa, Orslandetin saarella ja sen eteläpuolen saaristossa noin 75 km Helsingistä länteen.

Ajo-ohje: Helsinki-Hanko-tieltä (51) Inkoon liittymän kohdalta kohti Inkoon satamaa. Noin 1,5 km jälkeen käännös oikeaan Fagervikiin, josta vasemmalle kohti Barösundia. Barösundin lossi vie Orslandet-saareen. Lossin jälkeen mäen päältä alkava viitoitus "Bjurs" ohjaa ulkoilualueelle.

METSO-arvojen inventoinnista suojeluun

Sekä Vantaan kaupungin ympäristökeskus että luonnonsuojelujärjestöt ovat jo pitkään pitäneet aluetta suojelun arvoisena. Vantaan ympäristöministeriöltä 2010 saama METSO-inventointirahoitus auttoi suojelun etenemistä. Vantaan kaupunki myi vuonna 2013 Inkoon kunnassa sijaitsevan Bjursin 300 hehtaarin maa-alueen ja 100 hehtaarin vesialueen pysyvään METSO-suojeluun valtiolle.  Vantaan kaupunki omistaa alueelta karavaanareille suunnatun leirintäalueen. 
 

Bjurs
© Mikko Kuusinen

Monipuolista saaristoluontoa

Suojelualueeseen kuuluu Orslandetin saaren eteläosan Bjursin suuren yhtenäisen palstan lisäksi useita saaria ulkosaaristovyöhykkeeseen asti. Bjursin alue on pinnanmuodoiltaan hyvin vaihteleva. Alueella on useita kalliomäkiä, jotka kohoavat noin 30–40 metrin korkeuteen. Monessa kalliossa on jyrkännetörmiä. Männikköisten kalliomäkien lomassa on kuusikkoisia, kuivahkoja, tuoreita ja lehtomaisia kankaita sekä lehtoja. Rantojen tuntumassa lahtien pohjukoissa on luhtaisia tervalepikoita. Erityisesti monet kalliomänniköt ovat luonnontilaisia ja osin puustoltaan hyvin vanhoja. Monin paikoin tavataan kilpikaarnaisia mäntyjä, joista vanhimmat ovat jopa 350 vuoden ikäisiä.

Osa Bjursin suojelualueen suurimpien saarten metsistä on hoitamattomia ja luonnontilaisia. Metsissä on lahopuuta kohdakkoin hyvin runsaasti, jopa useita kymmeniä kuutiometrejä hehtaarilla. Paikoitellen on havaittavissa sekä kuusen että männyn lahopuujatkumoa. Vanhoissa kalliometsissä löytyy mäntylahopuuta ja jonkin verran keloja. Osa metsäalueista on aiemmin harvennettu tai ne on päätehakattu suojuspuuasentoon.  Hakkuiden jälkeen syntyneitä tuulenkaatoja ei ole korjattu pois. Ne lisäävät käsiteltyjen alueiden luonnonarvoja ja edistävät luonnontilan palautumista.

Maan kohoaminen on Suomenlahden länsiosassa jo melko hidasta, noin 2-3 millimetriä vuodessa, mutta sen vaikutukset ovat suojelualueella selvästi havaittavissa. Alueella on merestä hiljalleen irti kuroutuvia lahtia, ja jo kuroutuneita pikkujärviä sekä lampia. Suojelualueella on esimerkiksi kaksi pientä kluuvijärveä, ja siihen kuuluu osa suuremmasta Vervikenin kluuvista. Lisäksi alueella on rantaviivaa noin 10 metriä merenpintaa korkeammalla, yksi umpeenkasvava Bjursträsket -lampi laajoine rantanevoineen, ja osa toisesta Petarträsk -lammesta. Tervalepän runsaus alueen lehdoissa kertoo myös rannikon läheisyydestä.

Osa notkelmista ja painanteista on soistunut ja alueella on pienialaisesti luonnontilaisia korpia ja rämeitä. Suurin suo on muutaman hehtaarin laajuinen Rismossenin räme, joka on ojituksen vuoksi pahoin kuivahtanut. Sen metsät ovat jo turvekangasvaiheessa, mutta lahopuustoisia. Näsekärrin suo on ojitettu jo kauan sitten niityksi tai pelloksi ja sille on sittemmin istutettu kuusta.

Vanhaa kulttuurivaikutusta on havaittavissa monin paikoin alueen metsissä. Esimerkiksi alueen koillisosassa on vanhoja metsälaitumia ja merkkejä laidunnuksesta on nähtävissä muuallakin alueella.

Lajistoselvityksiä suojelualueelta ei juuri ole. Vaikka ollaan saaristossa, on liito-orava levinnyt Orslandetiin asti ja elää suojelualueella. Lahopuissa on yleisesti tikkojen syömäjälkiä. Erikoisuutena alueella elää kuusipeuralauma, joka on levinnyt Orslandetiin läheiselle Hättön saarelle tehdyistä istutuksista.

Avoinna aina

Bjursin luonnonsuojelualue on ollut osa Vantaan kaupungin ulkoilualuetta ja retkeilykäyttö jokamiehenoikeuksin jatkuu suojelualueella entiseen tapaan. Alueella on myös luontopolku.  Suojelualueeseen rajautuvalla leirintäalueella on mm. vuokrattava saaristolaistalo, sauna ja saunatupa sekä sähköllisiä asuntovaunupaikkoja, telttailualue ja moottoriveneitä.
 

Bjursin alueen kartta 1:20 000 (pdf)

Julkaistu 11.2.2016 klo 15.18, päivitetty 16.3.2017 klo 13.16