Metsien vapaaehtoinen suojelu etenee Pohjolassa

Uutinen 3.10.2017 klo 11.07
METSO-ryhmäkuva
Yhteispohjoismaiselle retkelle osallistuneita suojeluasiantuntijoita syyskuussa Uudellamaalla.

Joukko Norjan ja Ruotsin metsiensuojelusta vastaavia viranomaisia kävi tutustumassa Suomen METSO-ohjelmaan syyskuussa. Kaksipäiväinen vierailu liittyi yhteistyöhankkeeseen, jossa selvitetään vapaaehtoisen metsiensuojelun nykytila ja kehitysnäkymät Pohjoismaissa.

Vierailu tarjosi eri maiden metsiensuojelun toteuttajille mahdollisuuden tavata toisiaan ja vaihtaa kokemuksia toimintatavoista, onnistumisista ja haasteista. Keskustelu sivusi myös erilaisten paikkatietoaineistojen käyttöä vapaaehtoisessa suojelussa.

Konkretiaa metsäretkeltä

Maastopäivänä käytiin tutustumassa METSO-kohteisiin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kosken kartanon isäntä Fredrik von Limburg Stirum esitteli tilansa METSO-kohteita ja kertoi, mitkä asiat innostavat maanomistajaa osallistumaan metsien suojeluun. Hänelle tärkeää oli, että yksityinen suojelualue antaa mahdollisuuden metsästyksen jatkumiseen, kohteita voi hyödyntää myös maatilamatkailua kehitettäessä ja suojelusta saa kaivattua rahoitusta tilan investointeihin. Paluumatkalla pysähdyttiin Tenholassa 4 hehtaarin ympäristötukikohteelle, jossa oli lahopuustoista kallionalusmetsää, tervaleppäkorpi ja norovarsi. Paikalla keskusteltiin vilkkaasti avainbiotooppien rajaamisesta eri Pohjoismaissa.

Pohjoismaalaisten kollegoiden tapaaminen antoi kaivattua kansainvälistä näkökulmaa METSO-ohjelman seurantaan ja kehittämiseen.

”Sekä Ruotsissa että Norjassa metsiensuojelu on ollut nosteessa viime vuosina ja rahoitusta on lisätty huomattavasti. Aichi-tavoitteet otetaan vakavasti ja metsiensuojelu nähdään osana kestävää biotaloutta sekä ilmastonmuutokseen varautumista ja torjuntaa. Tämä antaa toiveita sille, että hyvin toimivan METSOn toteutusta ja tavoitteita lisätään talouden kohentuessa meilläkin”, pohti projektipäällikkö Kimmo Syrjänen Suomen ympäristökeskuksesta.

Naapurimaissa Suomea kunnianhimoisemmat tavoitteet

Vapaaehtoisen suojelun merkitys metsien turvaamisessa vaihtelee eri maissa. Yhteistä Ruotsille ja Norjalle on, että varsin kunnianhimoiset metsiensuojelun tavoitteet yhdistyvät YK:n vuoden 2020 monimuotoisuustavoitteisiin (nk. Aichi-tavoitteet).

Ruotsissa vapaaehtoinen metsien suojelu on useiden kokeiluhankkeiden jälkeen kuulunut vuoden 2017 alusta alkaen metsä- ja ympäristöhallinnon jokapäiväiseen toimintaan (Nya Komet). Jos kohde täyttää suojelukriteerit, siitä saa korvauksen. Ruotsissa suurin osa metsien suojelusta toteutetaan edelleen ”perinteisin keinoin” eli viranomaislähtöisesti määrittämällä ja rajaamalla arvokkaita metsiä suojeluun. Ruotsin tavoitteena on suojella 90 000 hehtaaria uusia metsäalueita vuoteen 2020 mennessä (vuoden 2016 tasosta).

Norjassa metsiensuojelu perustuu kokonaan vapaaehtoisuuteen. Metsänomistajien yhdistykset välittävät kohteita viranomaisille, jotka maksavat niille korvauksen työstä. Viranomainen voi tilata markkinointia tietylle, etukäteen monimuotoisuudelle arvokkaaksi osoitetulle alueelle. Tavoitteena on suojella 10 % Norjan kasvullisesta metsämaasta siten, että erilaiset metsäluontotyypit turvataan edustavasti. Metsiensuojelun rahoitus on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina ja on tällä hetkellä noin 48 miljoonaa euroa vuodessa. Kokemukset vapaaehtoisen suojelun toimivuudesta ovat olleet erittäin hyviä ja suojeluun on saatu laajoja yhtenäisiä alueita ja arvokkaiden elinympäristöjen alueellisia verkostoja.

Retkelle osallistui suojeluasiantuntijoita Ruotsin lääninhallituksista (Västra Götaland, Västerbotten) ja keskushallinnosta (Skogstyrelsen ja Naturvårdsverket) sekä Norjan aluehallinnosta (Hedmark, Sør-Trøndelag) ja keskushallinnosta (Miljødirektoratet). Suomesta tilaisuuteen osallistui edustajia ympäristöministeriöstä, Suomen ympäristökeskuksesta, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksista ja Suomen metsäkeskuksesta.'

Teksti:
Saija Kuusela, Bo Storrank, Kimmo Syrjänen
Suomen ympäristökeskus