Metsä lisää terveyttä

Uutinen 19.5.2017 klo 15.39
terveysmetsä
© Kuva: Marko Leppänen

Viime vuoden lopussa päättynyt Terveysmetsä-hanke hyödynsi luontoa hyvinvointitoiminnassa kolmella alueella Uudellamaalla. Sipoossa terveyttä edistävien metsäretkien organisoinnissa oli mukana kunnan terveystoimen henkilökuntaa.

Tutkimusten mukaan monimuotoisessa luonnossa koetaan suurempaa hyvinvointia kuin lajistoltaan vähemmän rikkaassa ympäristössä, vaikka luonnossa liikkuja ei itse osaisi tunnistaa lajeja.

”Luonnossa oleskelun terveyshyödyt ovat ilmeiset, vaikka tarkkoja vaikutusmekanismeja ei vielä kokonaan tunneta”, Terveysmetsä-yhteistoimintaverkostohankkeen vetäjä Adela Pajunen sanoo.

Luontoaltistus muun muassa alentaa verenpainetta, laskee sykettä ja vähentää stressihormonien eritystä. Vaikutukset eivät selity pelkästään liikunnalla, vaan luonto elvyttää myös silloin, kun kulkija on paikoillaan. Luonnon ja liikunnan yhteisvaikutus on puolestaan oikea superlääke.

”Luonnossa liikkuminen myös koetaan helpommaksi kuin yhtä vaativan liikuntasuorituksen toteuttaminen sisätiloissa”, toteaa Pajunen.

Vihreyttä ja vireyttä vuodenajoista

Terveysmetsä-hankkeen tavoitteena oli tunnistaa elvyttäviksi koettuja luonnon elementtejä ja laatia toimintamalli niiden hyödyntämiseksi kuntoutuksessa. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä tutkijoiden, metsäalan toimijoiden ja kuntoutuspalveluja tarjoavien tahojen kanssa. Konkreettista terveysmetsätoimintaa toteutettiin Sipoossa ja Espoon Kaisankodissa. Sipoossa retkeiltiin yhdessä mm. diabetes- ja masennuspotilaiden kanssa alkusyksystä kevättalveen.

”Moni kokee luonnossa ulkoilun kaamosaikaan vaikeaksi. Ideana olikin tutustuttaa ryhmä eri vuodenaikoihin ja madaltaa kynnystä omaehtoiseen luontoliikkumiseen”, kertoo johtava lääkäri Anders Mickos Sipoon kunnan sosiaali- ja terveystoimesta. ”Synkimpinäkin syyspäivinä metsästä löytyy jotain vihreää”.

Osallistujien kokemukset retkistä olivat myönteisiä, ja toimintaa jatketaan tulevina vuosina.

Laimeaa lääkettä lähiöistä

Millainen metsä voidaan luokitella terveysmetsäksi? Kysymys on hankala, sillä terveysvaikutusten mekaniikkaa ei juurikaan tunneta. Monilajisuuden lisäksi vaihtelevat näköalat, metsän tuntu, valosaasteen vähäisyys ja suuret puut koetaan usein elvyttäviksi. Metsien terveyskäytölle voi olla myös käytännön rajoitteita.

”Jonkinlainen polkuverkosto olisi tarpeen, samoin tietysti maanomistajan lupa toimintaan. Hankkeen yksi tavoite olikin edistää yksityisten metsänomistajien ja terveysmetsätoimijoiden sopimuskäytäntöjä”, Adela Pajunen kertoo.

Lääkärin näkemys terveysmetsästä on käytännönläheinen ja salliva.

”Kaikenlaisia metsiä tarvitaan. Kauempana asutuksesta sijaitsevat suuret ja luonnontilaisemmat metsät ovat ’vahvaa lääkettä’. Lähiössä sijaitseva pieni ja puistomainen metsä on ’laimeampaa lääkettä’, mutta silti lääkettä”, Anders Mickos sanoo hymyillen.

Terveysmetsän kriteereitä hahmotellaan tarkemmin Adela Pajusen ja Marko Leppäsen tuoreessa tietokirjassa ”Terveysmetsä – tunnista ja koe elvyttävä luonto” (Gummerus, 2017).

Lisätietoja Terveysmetsä-hankkeesta:

Adela Pajunen, Luonnontie, etunimi.sukunimi@luonnontie.fi, p. 050 4029 705

Hankkeen kotisivu ja blogi

Tutustu julkaisuun ”Kohti suomalaista terveysmetsän mallia”

Tutustu tietokirjaan ”Terveysmetsä – tunnista ja koe elvyttävä luonto”

Lisätietoja METSO-ohjelmasta ja yhteistoimintaverkostohankkeista:

METSO-ohjelman tutkimus- ja kehittämishankkeiden koordinaattori Saija Kuusela, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p. 0295 251 647

METSO-yhteistoimintaverkostot