METSO-ohjelman 10-vuotinen taival: vastakkainasetteluista yhteiseen juhlaan

Uutinen 7.12.2018 klo 13.57
Sirkka Hautojärvi ja Minna Pyykkö
Minna Pyykkö (vas.) haastattelee METSO-ohjelman alullepanijaa, ympäristöministeriön entistä kansliapäällikköä Sirkka Hautojärveä.

Helsingin Säätytalolle kokoontui syyskuun lopussa iloinen joukko luonnonsuojelun ystäviä ja osaajia juhlistamaan Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman METSOn 10-vuotista taivalta. Tunnelma METSO-ohjelmaa virkatyönään toteuttavien ja muiden sidosryhmien välillä oli hyväntuulinen ja rento, kuin hyvien ystävien kesken.

YLEn luontotoimittajan Minna Pyykön juontaman tilaisuuden avasi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Hän tarjosi rohkaisevia sanoja ohjelman tulevaisuudesta.

METSOn alkutaivalta valotettiin ympäristöministeriön entisen kansliapäällikön Sirkka Hautojärven haastattelussa. Hautojärvi veti kansliapäällikkönä 2000-luvun alussa laajaa metsäalan toimijoiden, virkamiesten ja sidosryhmien edustajien ryhmää, jolta odotettiin yhteistä esitystä metsiensuojeluohjelmasta. Alkutilanne näytti mahdottomalta. Natura-alueverkoston perustamisen aiheuttama vastakkainasettelu ja epäluulo vaikuttivat edelleen. Jopa saman pöydän ääressä istuminen oli vaikeaa, ja epäusko kaiveli puheenjohtajaakin. Ratkaisuksi löytyi vapaaehtoisuus; metsänomistajien oman metsiensuojeluhalukkuuden hyödyntäminen. Koko toimintaohjelma rakentui sen ympärille.

Professori Janne Kotiaho kertoi alustavia tuloksia käynnissä olevasta Jyväskylän yliopiston vetämästä METSO-ohjelman arvioinnista. METSO-ohjelmassa suojellut kohteet ovat olleet laadultaan hyviä. Sen sijaan suojeltavien kohteiden sijoittumista suhteessa olemassa oleviin suojelualueisiin, eli niin sanottua kytkeytyvyyttä, tulisi parantaa. Hyvin rakentunut luonnonsuojelualueiden verkosto takaa varmemmin uhanalaisten lajien säilymisen myös muuttuvassa ilmastossa. Arvion mukaan ohjelman resursseja olisi syytä lisätä ja jatkaa METSOn toteuttamista myös nykyisen kauden jälkeen vuodesta 2025 eteenpäin. METSO-ohjelman arviointi julkaistaan vuodenvaihteessa.

Arjen tasolla METSO-ohjelma on täynnä elämänmakuisia tarinoita. Ohjelman parissa työskentelevät muistelivat juhlassa koskettaviakin kohtaamisia metsänomistajien kanssa. Tarinoissa vuosien varrelta vilahteli muun muassa koneita ahnaasti nielevä ennallistettava suo, omine lupineen palamaan syttynyt metsä sekä harvinaisten lajien löytymiseen liittyvä ilo. Juhlaohjelmaan kuului myös kahden metsiään METSO-ohjelmassa suojelleen maanomistajan videotervehdykset. Kenttäväen tarinoissa ja metsänomistajien tervehdyksissä nousi toistuvasti esille, miten suojeluhalu oli kummunnut omille esivanhemmille tai lapsille tärkeän metsän säästämisestä. Tämä toi entistä syvempää ulottuvuutta suomalaisen perhemetsätalouden käsitteeseen.

Juhlan puhe- ja keskusteluosuuden päätti opiskelijoiden metsäpaneeli. Kolme nuorta metsä- ja ympäristöalan opiskelijaa kertoi näkemyksistään metsiensuojelun tulevaisuuteen – viisaasti ja hauskasti. Nuoret näkivät metsiensuojelun tärkeänä paitsi maailmanlaajuisen monimuotoisuuskadon jarruttamisessa myös ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Ihmisten lapsista vanhuksiin pitäisi päästä nauttimaan luonnosta.

Opiskelijapaneeli
Opiskelijapanelisteina toimivat ympäristöalaa opiskelevat Matleena Käppi, Martti Rajamäki ja Reetta Pilhjerta.

Juhlaillan vapaamuotoisemman osan avasi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka, joka välitti ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen onnittelut 10-vuotiaalle METSO-ohjelmalle. Tunnelma vapautui lopullisesti, kun improvisaatioteatteri Stella Polaris päästettiin irti metsäaiheisella esityksellään. Päällimmäisenä illasta jäi tunne, että metsiensuojelun seuraavat 10 vuotta ovat osaavien ja sitoutuneiden ammattilaisten käsissä.

Improesitys
Stella Polariksen metsäaihein improteatteriesitys sai METSO-väen liikkeeseen.

Teksti: Susanna Anttila, SYKE

Kuvat: Siiri Nieminen, maa- ja metsätalousministeriö