METSO oikeilla jäljillä

Uutinen 5.12.2014 klo 9.00
Annukka Valkeapää.
© Annukka Valkeapää

Annukka Valkeapään tuore väitöstutkimus ”Arvot, oikeudenmukaisuus ja hyväksyttävyys Suomen metsä- ja luonnonsuojelupolitiikassa” tarkastelee arvoja, oikeudenmukaisuutta ja legitimiteettiä Suomen metsiä koskevassa päätöksenteossa. Kontekstia luonnehtivat vastakkaiset arvot, intensiivinen metsien käyttö vs. luonnon monimuotoisuuden suojelu.

Yksi tutkimuksen päätuloksista on ihmisten halu vaalia monimuotoisuutta

Kansalaisten, kansanedustajien ja metsäammattilaisten metsäarvojen tarkastelussa löydettiin huomattavia eroja: kansalaiset painottivat enemmän suojelullisia kuin taloudellisia arvoja, kansanedustajilla nämä olivat lähes yhtä tärkeitä ja metsäammattilaiset korostivat taloudellisia arvoja. Tämä selittää osaltaan Suomen metsiä koskevien konfliktien sitkeyttä. Kansalaisten mielestä tärkein asia, mihin metsiä koskevassa päätöksenteossa tulisi kiinnittää huomiota, on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.

Miten kansalaisten näkemykset tulisi ottaa huomioon?

- Kiinnostava kysymys. Tähän minulla ei ole vastausta. Ainakin toivoisin, että ne huomioitaisiin aidosti päätöksenteossa. Alalla on totuttu toimimaan ammattilaisnäkökulmaan luottaen ja aluksi koko kysymyksenasettelua kyseenalaistettiin juuri sillä perusteella, että kansalaisilla ei ole tarpeeksi tietoa aiheesta ottaakseen kantaa asiaan.

Päätöksentekijöiden tulisikin ilman muuta ottaa ne huomioon, sillä perustuslaki määrittelee kansalaisille oikeuden elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.  Perustuslain 20 § mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Voiko tutkimuksellasi vaikuttaa päätöksentekijöihin ottamaan kansalaisten toiveet monimuotoisuuden säilyttämisestä paremmin huomioon?

- Ainakin niin, että nyt tiedämme, että kansalaisten mielestä luonnon monimuotoisuus on tärkein asia metsiä koskevassa päätöksenteossa. Aiemmin tämän on ehkä ajateltu olevan vain marginaalisen ”luontoväen” toiveissa.

Mitä konkreettisesti aiot tehdä?

- Tuon kansalaisten näkökulmaa esiin niissä päätöksentekoprosesseissa, joihin osallistun työni puolesta.

Miten väitöksen tuloksia voisi hyödyntää METSOn päätöksenteossa?

- Sen tästä voinee ainakin päätellä , että METSO-ohjelma sinänsä nauttinee mitä suurimmassa määrin kansalaisten hyväksyntää. Ja näin ollen kansalaisnäkökulmastakin ohjelman rahoituksen turvaaminen lienee keskeistä.

Saako tutkimuksesta apuja siihen, miten metsäammattilaiset voisivat kääntää ajatusta taloudellisista arvoista monimuotoisuuden vaalimiseen?

- Tämä tutkimus lisää osaltaan metsäammattilaisten ymmärrystä alan edellytyksistä ja siitä mitä heiltä odotetaan. Tähän asti lienee ajateltu, että kun puu liikkuu, niin kaikki hyvä yhteiskunnalle seuraa tästä. Tutkimuksen tulokset haastavat tarkastelemaan laajemmin sitä hyvinvointia, mitä metsät tuottavat.

Tuliko METSO esiin missään vaiheessa tutkimusta?

- Ei varsinaisesti, sillä keräsin kyselyaineiston jo 2008. Toisaalta tavoitteena aihe on tarkastelussa, kun puhutaan metsiä koskevan päätöksenteon tavoitteista.  Tärkeimmäksi tavoitteeksi nousi siis luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Tämä oli tärkein tavoite myös tämän aineiston metsänomistajien keskuudessa.

Mitä haluat sanoa avohakkuista?

- Avohakkuut aiheuttavat laajaa paheksunta, noin 70 % ei hyväksy niitä. Se on syytä huomioida.

Erityisesti maisemallisesti tärkeillä alueilla ja asutuksen lähellä eri-ikäisrakenteisella kasvatuksella voidaan luultavasti välttää metsien käyttöä koskevia ristiriitoja, sanoo Annukka Valkeapää.